Riidat.

Riidat voivat alkaa mistä tahansa. Katseesta, kehonkielestä, äänenpainosta, kiperistä kysymyksistä, kiireestä, väsymyksestä ja tyhjästä vatsasta. Milloin ja missä tahansa.

Aikuiset ihmiset kilpailevat siitä, kumman ääni kantaa kauemmas. Kumman sanat viiltävät enemmän. Minä teen jotain typerää, sinä suutut ja minä pyydän anteeksi. Sinä teet jotain typerää, minä suutun, sinä suutut ja minä pyydän anteeksi. Näin me molemmat sen näemme.

Nuorina saatoimme sopia riitamme sekunneissa - suklaalla, suudelmalla, seksillä. Silloin kun vielä tunsimme toistemme ajatukset, vaikka vasta tutustuimme toisiimme.

Nyt lapset pyörivät jaloissa. Kaupasta pitäisi hakea maitoa ja vessapaperia. Keittiön hana vuotaa ja puolikahdeksalta alkaa saippuasarjat, joita me molemmat vihaamme. Ei riitaa ehdi sopia ennen kuin arjen askareet on alta pois.

Tapellaan siitä, että minä en siivoa. Jätän tiskejä lojumaan lavuaariin. Siitä ettet sinä ymmärrä, että minun on tehtävä töitä kelloon katsomatta. Kaivetaan kassistasi esiin kenkäkauppojen kuitteja. Huudetaan kilpaa, kun kumpikaan ei tienaa tarpeeksi, vaikka kaiken järjen mukaan yhteiseen kassaan kilahtaa joka kuukausi suurinpirtein keskiverrosti - eli tasan viisihenkisen perheen kulujen verran.

Kyräillään kolmesta neljään päivään. Koko se aika yritetään tulkita toisen kasvoja. Säröjä vakavista naamoista, milloin näyttelijöiden pokka pettää.

Harmiton vitsi saattaa kropan luovuttamaan. Huulien välistä karkaa hyväntahtoinen tuhahdus, jota seuraa pieni varovainen hymy. Halataan, suudellaan ja jäädään odottamaan seuraavaa sotaa.

Mutta sitä ennen tehdään munakasta, vedetään villasukat jalkaan ja hyräillään yhteen ääneen Salattujen elämien tunnaria. Vessapaperitelineessä tyhjä rulla, tiskaamattomat tiskit lavuaarissa vuotavan hanan alla. Rintamalla rauha.

Lue myös muut Arjen pienet täällä.