Pesäpallomailat.

Teini-ikään äkkiarvaamatta kasvaneen tyttären isän tunnistaa katseesta. Tiukka, tarkkaileva, alati valpas kuin palvelustaan aloitteleva varusmies, mutta räkäpäiden sijaan aseessa aitoja ammuksia.

Isät suhtautuvat jälkikasvuunsa keskimäärin kahdella tavalla. Siinä missä pojan on annettava kiivetä puuhun kerta toisensa jälkeen ja annettava pudota sieltä kerta toisensa jälkeen, koska muuten se ei ota opikseen, tekee mieli kääriä tytär kuplamuoviin ja pitää siellä suojassa ikuisesti.

Kun 15-vuotias tytär tuo ensimmäistä kertaa pojan pihapiiriin, me isät mietimme, että on aivan liian aikaista. Kun vieras viisivuotias tyttö tulee oven taakse hakemaan viisivuotiasta poikaa hiekkalaatikolle leikkimään, me isät mietimme, että jo oli aikakin.

Teini-ikäisen tyttären isälle ei ole olemassa fiksuja ja tuon kaikkein kauneimman käsipuoleen sopivia poikaystäväehdokkaita. On vain kavereidensa nilkkoja nylkyttäviä nilkkejä ja keskenkasvuisia velttovirtasia. Tyttären isälle on aivan sama vihaavatko tytärtä piirittävät pojat isää. Pääasia on, että pojat pelkäävät.

Me tyttärien isät tiedämme kokemuksesta, mitä teini-ikäisten poikien päässä liikkuu. Me tyttärien isät tiedämme, että pojat lähtevät koulun pihalta syljeskellen ja poskisauhuja poltellen viritetyillä mopoillaan itsevarmoin elkein tytärtä tapaaamaan.

Me tyttärien isät näemme, miten tuo itsevarmuus väljähtää epävarmuudeksi, kun hartiat ja katse putoavat porstuassa. Me tiedämme, koska olemme kokeneet tämän saman itsekin.

Joten kaiken maailman jätkät, kundit, kollit, kihot tai miksi ikinä itseänne kutsuttekaan, teidän on hyvä tietää muutama asia.

Älkää ikinä unohtako, että on aivan sama minkä ikäinen tytär on, tulee hän olemaan ikuisesti isänsä prinsessa. Ei koskaan eikä missään tilanteessa sinun saaliisi, valloituksesi tai rasti ruudussa.

Muistakaa, ettette te laadi sääntöjä, emmekä me isät laadi sääntöjä, sillä tyttäremme laativat itse omat sääntönsä. Muistakaa, että me isät olemme koko ajan kaikkialla. Meillä on silmät selässä, silmät siellä missä te olette yhdessä, ja me uskomme silmä silmästä periaatteeseen.

Kun me isät näemme itkevän tyttären, meille on aivan sama mitä on tapahtunut. Vika on joka tapauksessa sinussa.

Ennen kaikkea älkää ikinä unohtako, että me isät tulemme aina olemaan ensimmäisiä miehiä, joille tyttäremme hymyilivät. Miehiä, jotka rakastivat ja pitivät heitä sylissään ensimmäisinä. Ainoita miehiä tässä maailmassa, joiden sydämissä on paikka tyttärillemme riippumatta siitä, mitä tapahtuu.

Ja kyllä, me olemme myös niitä vihaisia koiria, joista kyltti pihaportin pielessä varoittaa. Ja ei, pesäpallomailalla porstuan oven yläpuolella ei ole mitään tekemistä sisustuksen tai urheilun kanssa.

Tsemppiä taistelutantereelle, tätä sotaa ette voi voittaa, mutta saatatte selviytyä hengissä. Kuten me, tyttäriemme isät, olemme joskus selviytyneet tuosta samasta sodasta. Ehkä henkisesti hieman haavoittuneina, mutta sitä kautta asemamme ansainneina.

Lue myös muut Arjen pienet täällä.