Äidit.
Äidit opettavat pissaamaan pottaan ja sen jälkeen pyttyyn. Isät kirjoittamaan nimen lumeen, ilman käsiä.
Äidit opettavat kiittämään, kumartamaan ja kättelemään. Isät heittämään sanattoman ja hieman yliolkaisen yrmeän ylävitosen.
Äidit opettavat, ettei koskaan saa lyödä sitä ensimmäistä lyöntiä. Isät opettavat, että aina pitää lyödä se viimeinen.
Äidit opettavat kotikeittiössä ajan kanssa täydellisen ruokaympyrän. Isät jäähallilla erätauolla nakkimukin syvimmän olemuksen.
Äidit piirtävät paperille malliksi auringon säteineen. Isät pihatien sepelin kirkkoveneen.
Äidit ovat puklun, pyllynpyyhkimisten ja jatkuvien pienten pyyntöjen ristitulessa. Isät ampuvat samaa tavaraa omista poteroistaan.
Äidit kantavat lapsia yhdeksän kuukautta, synnyttävät ja kantavat huolta loppuelämänsä. Isät viettävät varpajaisia ja vuosittaisia varpajaisten vuosipäiviä.
Äiti on maailman kaunein sana. Isä kuulostaa siltä kuin olisi juuri astunut villasukkasillaan puoliksi kuivuneeseen kuralätäkköön.
Vanhemmuus ei ole vastakkainasettelua, eikä keskinäistä kilpailua. Molempien opeille on elämän varrella paikkansa, mutta perustuen edellisiin faktoihin, äitien opeilla pärjätään elämässä kuitenkin huomattavasti paremmin.
Joten kiitos kaikki äidit, te todellakin ansaitsette tämän päivän. Hyvää äitienpäivää kaikille äideille!
Lue myös muut Arjen pienet täällä.